Vaihdevuosien jälkeen voi esiintyä ylimääräistä veristä vuotoa. Jos kuukautiset ovat loppuneet ja olleet vähintään vuoden pois ja veristä vuotoa näyttäytyy tämän jälkeen, on aina hakeuduttava tutkimuksiin. Tärkeätä on sulkea pois syövän mahdollisuus.
Oireet
Vuotohäiriö voi ilmetä joko runsaana verisenä vuotona tai ylimääräisenä niukkana vuotona WC-käynnin yhteydessä, yhdynnän jälkeen jne. Vuoto voi olla kirkasta punaista tai rusehtavaa tai verislimaista. Vuodon määrän ja keston perusteella lääkäri voi tehdä päätelmiä oireen syystä. Vuodon lisäksi oireena voi joskus olla alavatsakipuja, virtsakirvelyä tai limakalvojen arkuutta.
Tutkimukset
Gynekologinen tutkimus, papakoe, gynekologinen ultraäänitutkimus ja kohdun limakalvonäytteen otto ovat keskeiset tutkimusmenetelmät. Näiden avulla voidaan poissulkea pahanlaatuisen sairauden mahdollisuus ja toisaalta suunnitella mahdollisesti tarvittavat hoitotoimenpiteet.
Kohdun limakalvonäyte
Kohdun limakalvon rakennetta ei voi tutkia papa-näytteellä, vaan sitä varten kohdusta pitää ottaa erillinen kudosnäyte. Tutkimuksesta voidaan käyttää seuraavanlaisia nimiä: Pipelle, Pistolet, Vabra, Z-Sampler, imunäyte. Tutkimus on suhteellisen helppo ja käyttökelpoinen myös terveyskeskuksessa. Tavallisin syy näytteen ottoon on poikkeava verinen vuoto. Varsinkin vaihdevuosien jälkeen vuodon tutkiminen on tärkeää, vaikka vuoto olisi hyvin niukka.
Gynekologisen tutkimuksen yhteydessä viedään kapea, taipuisa muovikatetri kohtuonteloon ja imaistaan kudosnäyte tutkittavaksi. Näytteenotto aiheuttaa vähäistä ja lyhytkestoista nipistelyä kuukautiskivun tyyppisesti. Jos kohdun kaulakanava on ahdas tai tutkimus tuntuu kivuliaalta, voidaan kohdun kaulakanava voidaan laajentaa puudutuksessa ja sen jälkeen ottaa näyte. Tutkimuksen jälkeen voi olla niukkaa rusehtavaa vuotoa pari päivää.
Näytteestä tutkitaan mikroskooppitutkimuksen avulla kohdun limakalvon rakenne, jolloin pahanlaatuiset tai muuten poikkeavat muutokset löytyvät. Limakalvonäytteestä voidaan myös luotettavasti arvioida hormonivaikutusta.
Jos tutkimukset ovat olleet normaalit, mutta ylimääräinen vuoto jatkuu, voidaan tutkimuksia jatkaa tekemällä ns. hysteroskopia eli kohtuontelon tähystys. Se on poliklinikalla suoritettava toimenpide, jonka yhteydessä kohtuonteloon viedään joustava kapea putki ja optiikka. Kohtuontelo tarkastetaan siis näkökontrollissa. Toimenpiteen yhteydessä voidaan ottaa koepaloja.
Syyt
Emättimen limakalvojen ohuus (atrofia) voi aiheuttaa niukkaa verivuotoa; tämä todetaan gynekologisessa tutkimuksessa. Myös emätin- tai kohdunkaulan tulehduksen oireena voi olla vuoto; papa ja tulehdusnäytteet selvittävät tilannetta.
Tärkein poissuljettava sairaus on kohdunrungon syöpä. Se löytyy noin 10 %:lla naisista, joilla esiintyy postmenopausaalista veristä vuotoa. Jos ylimääräinen vuoto liittyy vaihdevuosien hormonihoitoon, on syövän löytyminen harvinaisempaa, koska vuotohäiriö on tavallinen hormonihoidon sivuoire. Harvoin vuodon taustalta löytyy kohdunkaulan syöpä, sen esiaste tai munasarjasyöpä.
Tavallisia syitä ovat kohtuontelon tai kohdun kaulakanavan polyypit. Myös kohdun limakalvon liikakasvu (hyperplasia) voi olla vuodon taustalla. Se on yleensä hyvänlaatuinen muutos, mutta joskus hoitamattomana se voi vuosien kuluessa kehittyä limakalvosyöväksi.
Hoito
Tärkeää on, että ylimääräisen vuodon syy selvitetään. Kohdun limakalvonäytteellä saadaan histologinen diagnoosi, ja sen tarkoituksena on sulkea pois kohdun limakalvon liikakasvu (hyperplasia) ja syöpä.
Jos vuoto liittyy vaihdevuosien hormonihoitoon, mietitään, onko hoito vielä tarpeellinen tai voidaanko se vaihtaa toisenlaiseen hormoniyhdistelmään. Jos vuodon takana on polyyppi, se poistetaan hysteroskopian avulla. Jos vuoto liittyy tulehdukseen tai emättimen limakalvojen ohuuteen, tarvitaan paikallishoitoa. Jos taustalla on syöpä, hoito on kirurginen.
