Kofeiini piristää

Kahvin piristävä vaikutus johtuu kofeiinista, joka vaikuttaa kemiallisesti adenosiini-nimisen yhdisteen aineenvaihduntaan. Vaikutukseen riittävä kofeiinipitoisuus veressä saavutetaan jo 1–2 kupillisella. Pitoisuus on suurin noin puolen tunnin kuluttua kahvin nauttimisesta, ja se puoliintuu 5–6 tunnissa. Kahvikupillisessa on 80–100 mg kofeiinia.

Kahvin piristävä vaikutus on erityisen selvä yö- ja vuorotyöläisillä ja henkilöillä, jotka joutuvat valvomaan pitkään. Se auttaa erityisesti väsyneitä ja kovassa suorituspaineessa työskenteleviä ja aamulla heti heräämisen jälkeen. Liikenteessä tarkkaavaisuus paranee kahvinjuonnin myötä ja ajovirheet vähenevät.

Vaikutuksia muistiin ja hermostoon

Joissakin tutkimuksissa on todettu kofeiinin parantavan lähimuistia ja korjaavan vanhusten päivittäisten muistitoimintojen häiriöitä. Suomessa tehdyssä seurantatutkimuksessa 3–5 kupillista kahvia päivittäin nauttineilla eläkeikäisillä oli pienempi riski sairastua dementiaan kuin kahvia karttaneilla tai runsaammin kahvia nauttineilla ikätovereilla.

Ikääntyessä yleistyvässä Parkinsonin taudissa, jossa aivojen dopamiinia tuottavia soluja tuhoutuu, kofeiini vähentää taudin oireita. Väestötutkimuksissa säännöllisen kahvinjuonnin on todettu olevan yhteydessä pienempään Parkinsonin taudin ilmaantuvuuteen.

Kahvinjuojilla vähemmän diabetesta

Alankomaissa julkaistiin vuosituhannen alussa ensimmäinen havainto kahvinjuonnin ja tyypin 2 diabeteksen riskin välisestä käänteisestä yhteydestä (mitä enemmän kahvia juodaan, sitä vähemmän esiintyy diabetesta). Sen jälkeen sama on todettu lukuisissa väestötutkimuksissa, joita on tehty varsinkin Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa. Kahdeksantoista tutkimuksen yhdistetyn analyysin mukaan jokainen nautittu kahvikupillinen vähensi diabetesriskiä seitsemän prosenttia. Tämän perusteella suomalaisten keskimääräinen kahvinjuonti vähentäisi sairastumisriskiä 30–35 prosenttia. Vaikutus diabetesriskiin ei johdu kofeiinista, sillä kofeiinittoman ja tavallisen kahvin nauttimisen ja diabeteksen väliset yhteydet ovat samanlaiset. Elintavat vaikuttavat voimakkaasti tyypin 2 diabeteksen riskiin. Kahvin suojaava vaikutus on kuitenkin ilmennyt väestöissä riippumatta liikunnan, lihavuuden tai nautitun alkoholin määrästä.

Seurantatutkimukset eivät varmuudella osoita sitä, johtuuko havaittu yhteys juuri kahvista. Tätä varten tarvitaan tutkimuksia, joissa tutkitaan kahvin kulutuksen muutosten vaikutuksia sairastavuuteen. Tutkimusten tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, voidaanko tyypin 2 diabeteksen yleistymistä jarruttaa lisäämällä kahvin käyttöä. Kuitenkin Yhdysvalloissa tehdyssä laajassa väestötutkimuksessa kahvin käytön lisääminen pienensi diabeteksen riskiä ja vastaavasti diabetes yleistyi niillä, jotka olivat vähentäneet kahvin juomista.

Kahvi suojaa maksaa

Säännöllisen kahvinjuonnin on todettu pienentävän maksakirroosin riskiä. Yhteys on selvin alkoholinkäyttöön liittyvissä maksavaurioissa. Alkoholinkäyttö suurentaa maksasta erittyvän GT-entsyymin pitoisuutta seerumissa, kun taas kahvia säännöllisesti nauttivilla GT-pitoisuus on pienentynyt. Alkoholin ja kahvin vaikutukset saattavat maksassa kohdistua samoihin mekanismeihin. Ei voida kuitenkaan väittää, että kahvi suojaisi alkoholin aiheuttamilta maksahaitoilta, sillä siihen kahvin vaikutus on liian heikko. Kahvin käytöllä on todettu käänteinen yhteys myös meillä harvinaisen maksasyövän riskiin.

Kahvin vaikutukset maksaan eivät johdu kofeiinista, sillä muista juomista saadulla kofeiinilla ei ole todettu yhteyksiä maksasairauksiin. Vaikuttavia yhdisteitä ei vielä tunneta, mutta kahvin sisältämien diterpeenialkoholien ja fenoliyhdisteiden merkitystä tutkitaan. Myös vaikutus tyypin 2 diabetekseen saattaa välittyä maksan kautta, sillä kahvin diabetekselta suojaava vaikutus on ollut selvin niillä henkilöillä, joiden seerumin GT-pitoisuus on keskimääräistä suurempi.

Haittavaikutukset ovat lieviä

Kahvin yhteyksiä tavallisten kansantautien riskiin on selvitetty lukuisissa väestötutkimuksissa. Tutkimusten perusteella näyttää kiistattomalta, ettei kahvinjuonti lisää sydän- ja verisuontitautien eikä syöpätautien riskiä. Kahvinjuonti nostaa hieman verenpainetta, mutta tämä vaikutus häviää 2–3 tunnin kuluessa. Nautitun kahvin määrän ja verenpainetason välillä ei ole pitkällä aikavälillä yhteyttä.

Suodattamaton kahvi sisältää rasvaliukoisia diterpeenialkoholeja, kuten kafestolia. Näiden vaikutuksesta pannukahvin runsas juominen suurentaa haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta seerumissa. Aineet jäävät suodatinkahvin valmistuksessa paperisuodattimeen, minkä takia suodatinkahvi on tässä suhteessa vaaratonta.

Yleisimmät kahvin haitat johtuvat kofeiinin piristävästä vaikutuksesta, mikä aiheuttaa osalle ihmisistä unettomuutta ja nukahtamisvaikeuksia sekä heikentää perusunen määrää. Haitta voidaan yleensä välttää, jos kahvin nauttiminen keskitetään aamuun ja keskipäivään ja vältetään kahvia iltaisin.

Säännöllisesti kahvia käyttävät tottuvat kahvin vaikutuksiin. Kofeiini lisää mahahapon eritystä, ja kahvinjuonti voikin pahentaa muista syistä johtuvia mahan ärsytysoireita.

Liian runsas kahvin nauttiminen voi johtaa kofeiinin liikasaantiin, jonka oireita ovat sydämentykytys ja hermostuneisuus. Lapset ovat herkkiä kofeiinin vaikutuksille, minkä takia säännöllistä kahvin tai muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimista ei suositella alle 15-vuotiaille. Säännöllisen kahvin käytön äkillinen lopettaminen saattaa aiheuttaa pari päivää kestävän päänsäryn.

Raskaana oleville suositellaan korkeintaan kahta kupillista kahvia päivässä.

Useita vaikutusteitä

Kahvin vaikutukset hermostoon ja uneen ovat peräisin kofeiinista ja sen vaikutuksista adenosiiniin. Toisaalta on aivan selvää, että vaikutukset diabeteksen ja maksasairauksien riskiin eivät johdu kofeiinista vaan muista kahvin sisältämistä aineista.

Kolesterolin aineenvaihduntaan vaikuttavien diterpeenien vaikutustapaa ei tarkoin tunneta, mutta niiden on arveltu estävän kolesterolin muuttumista sappihapoiksi maksassa ja poistumista sapen mukana suoleen. Myös vaikutukset maksakirroosin ja maksasyövän riskiin viittaavat maksaan kohdistuviin vaikutuksiin, samoin vaikutus tyypin 2 diabetesriskiin.

Nauti niin kuin tuntuu hyvältä

Kaiken kaikkiaan kahvi on vaikutuksiltaan etupäässä hyödyllinen nautintoaine. Niinpä juomasuosituksissamme todetaankin kahvin soveltuvan hyvin aikuisten päivittäiseen käyttöön. Sopivan käyttömäärän ja ajoituksen käyttäjä osaa itse arvioida toisaalta toivottujen vaikutusten, toisaalta mahdollisten haitallisten oireiden perusteella.