Korvan rakenne: ks. kuva .

Kuva

Korvan rakenne. Korvakäytävä päätyy tärykalvoon, jonka takana oleva ilmapitoinen välikorva ilmastoituu korvatorven kautta. Sisäkorvan rakenteisiin kuuluvat asentoa ja tasapainoa aistivat kaarikäytävät sekä kuuloaistimuksen tuottava simpukka, johon ääni johtuu tärykalvosta kuuloluiden välityksellä.

Korvakäytävätulehduksen aiheuttajat

  • Äkillinen korvakäytävätulehdus on tavallisesti bakteerin, joskus sienenkin, aiheuttama tauti.
  • Krooninen korvakäytävätulehdus johtuu yleensä ihovauriosta, joka liittyy esimerkiksi psoriaasiin tai allergiseen ihottumaan, eikä ole bakteerin aiheuttama.
  • Vyöruusu ja ruusu voivat levitä korvakäytävään tai ilmetä ainoastaan siellä.

Korvakäytävätulehdukselle altistavat tekijät

  • Korvan kaivaminen ja omatoiminen puhdistaminen, esimerkiksi yritettäessä poistaa vaikkua
  • Uiminen tai likaisen veden pääsy korvaan muussa yhteydessä
    • Akuutit korvakäytävätulehdukset ovat tavallisia kesällä, jolloin runsas uima- ja porealtaissa uiminen altistavat sille (ks. Tartuntariski uimavesistä). Tästä johtuu sen nimitys ”kesäkorva”.
  • Kuuma ja kostea ilmanala (etelänmatkat)
  • Eräät sairaudet, kuten diabetes, psoriaasi, atopia ja muut allergiat
  • Korvatulppien tai kuulolaitteen käytön aiheuttama vamma korvakäytävässä

Äkillisen korvakäytävätulehduksen oireet

  • Tärkein oire on kipu, joka kehittyy usein nopeasti, tunneissa tai parissa päivässä.
  • Kipu voi säteillä leukakulmaan.
  • Korvan koskettelu ja leukojen liike voivat pahentaa kipua.
  • Kipeän korvan kuulo voi heikentyä.
  • Korvasta voi tulla näkyvää, sameaa vuotoa.
  • Kuume on harvinainen oire.
  • Hoitamaton tulehdus voi johtaa alla olevan luun (kartiolisäkkeen) infektioon eli mastoidiittiin.

Kroonisen korvakäytävätulehduksen oireet

  • Korvakäytävän kutina ja hilseily, joka lisääntyy yleisimmin viikkojen aikana
  • Kipu ja nestevuoto korvasta ovat harvinaisia, mutta aamulla voi tyynyllä joskus nähdä kuivunutta eritettä.
  • Kuumetta ei esiinny.

Milloin hoitoon

  • Kova, nopeasti alkava korvakipu on aina syy käydä tutkittavana.
  • Vuoto korvasta on syy lääkärin tutkimuksiin, vaikka oire kehittyisi hitaamminkin. Näin varmistetaan, ettei kyseessä ole välikorvatulehdus tai korvaan joutunut esine, jotka ovat yleisempiä lapsilla, tai puristava vahatulppa, joka on yleisempi aikuisilla.
  • Kroonisen tulehduksen suhteen lääkärikäynnin kiireellisyys riippuu siitä, miten suuri kiusa oireista on.
  • Korvaa ei pidä yrittää tutkia tai hoitaa itse ennen lääkärin arviota.

Korvakäytävätulehduksen toteaminen ja hoito

  • Lääkäri tekee diagnoosin korvaan katsomalla. Samalla varmistuu, ettei tärykalvo ole puhjennut. Tällä tiedolla on vaikutusta hoitoon.
  • Usein korvakäytävä on niin tukossa, että se pitää ensin huuhdella puhtaaksi joko keittosuolalla tai sen ja spriin sekoituksella. Tarvittaessa huuhtelu toistetaan parin päivän päästä.
  • Bakteeriviljely ei ole ensivaiheessa tarpeen hoidon valitsemiseksi. Useimmiten viljely tehdään, jos hoito ei muutamassa päivässä ala auttaa.
  • Hoito toteutetaan paikallisilla lääkeliuoksilla. Tipoissa on yleisimmin sekä antibiootteja että kortisonia. Antibiootit parantavat bakteeritulehduksen, ja kortisoni hoitaa kipua ja turvotusta.
  • Jos korvakäytävä on hyvin tukkoinen, siihen laitetaan vanutukko (tamponi), johon hoitavat korvatipat tiputetaan.
  • Oire alkaa lievittyä parissa päivässä, ja viikon kuurin aikana tulehdus yleensä paranee.
  • Diabetes ja sairaudet, jotka heikentävät elimistön puolustuskykyä, altistavat korvakäytävätulehdukselle ja sen leviämiselle vieruskudoksiin ja jopa luuhun. Tällöin osana hoitoa tarvitaan tabletteina annettavaa antibioottia tai sienilääkettä.
  • Kroonista korvakäytävätulehdusta hoidetaan samoilla liuoksilla tai voiteilla kuin vastaavia ihovaurioita muualla iholla. Vähäoireista kroonista tulehdusta voi yrittää hoitaa itsehoitolääketipoilla, joissa on boorihappoa ja alkoholia (Otiborin®).
  • Akuutissa tulehduksessa kipua hoidetaan tavallisesti tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla.

Hoitotippojen laittaminen kotona

  • Etenkin turvonneeseen korvakäytävään tippahoitoa on vaikea saada perille. Tipat on syytä laittaa kylkiasennossa sairas korva ylöspäin. Tiputuksen hetkellä korvalehden etunipukkaa kannattaa vetää taakse- ja ylöspäin, jolloin korvakäytävä oikenee. Tiputuksen jälkeen korvalehteä liikutellaan edestakaisin ja maataan vielä kolmisen minuuttia kylkiasennossa.
  • Jos korvaan on asetettu tamponi, lääke tiputetaan siihen. Lääkärin tai sairaanhoitajan tulee vaihtaa tamponi 1–2 päivän välein.
  • Korvatippoja ei kannata laittaa korvaan kylmänä, esimerkiksi suoraan jääkaapista otettua, vaan lääkepulloa on syytä lämmittää hetki käsissä. Kylmä neste voi aiheuttaa huimauksen ärsyttämällä sisäkorvaa.

Korvakäytävätulehduksen ehkäisy

  • Tärkeintä on, että korvaa ei kaivella itse mistään syystä eikä millään välineellä. Usein tällaiseen ryhdytään korvavahan eli vaikun poistamiseksi. Vaikku erittyy korvakäytävän ihon hiki- ja talirauhasista, ja se on hyödyllinen ja ihoa suojaava. Vaikku poistuu korvakäytävästä itsestään, ja käytävän suulta sitä voi kyllä tarvittaessa poistaa. Kovan kiinteän vaikkutulpan voi poistattaa terveydenhoitajan vastaanotolla, ja samalla voidaan katsoa, onko syynä krooninen korvakäytävätulehdus, joka olisi hoidettava.
  • Kuivaa korvat ja korvakäytävät saunomisen, kylpemisen ja uinnin jälkeen varovasti. Tähän voi kokeilla hiustenkuivaajaa riittävän etäisyyden päästä matalimmalla lämpötilalla. Vältä mahdollisuuksien mukaan veden ja kosteuden pääsyä korvakäytävään.
  • Jos kärsii toistuvista uimiseen liittyvistä korvakäytävätulehduksista, voi turvautua ennen ja jälkeen uimisen korvaan laitettaviin boori-alkoholitippoihin tai alkoholisuihkeisiin, joita on saatavissa reseptittä itsehoitovalmisteina. Uidessa voi käyttää korvatulppia, mutta ne saattavat ärsyttää korvakäytävää.

Kirjallisuutta

  1. Blomgren K. Kesäkorva eli äkillinen korvakäytävätulehdus. Duodecim 2011;127:1331–4.
  2. Hopsu E, Närkiö-Mäkelä M, Silvola J. Milloin ja miten käytän korvaan tippoja? Duodecim 2011;127:1470–80.
  3. Starck M. Korvakäytävätulehdus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 2.12.2019.
  4. DynaMed (Internet, vaatii käyttäjätunnuksen). Otitis Externa. EBSCO Information Services. Accessed February 22, 2022. https://www.dynamed.com/condition/otitis-externa