Sammas
Pienen imeväisen kielessä ja poskien limakalvoilla voi näkyä vaaleita peitteitä, jolloin kyseessä on hiivasienitulehdus eli sammas. Sammasta esiintyy viidellä prosentilla lapsista, ja se on sinänsä vaaraton tulehdus, jota hoidetaan tarvittaessa paikallisesti sienilääketipoilla. Lievissä tapauksissa voidaan käyttää neuvolan ohjeiden mukaisesti happamia hedelmätuotteita, esimerkiksi sitruuna- tai puolukkamehua. Toistuvien sammastulehdusten syynä saattaa olla se, että lapsen tuteissa ja leluissa on hiivasientä. Sen vuoksi tartuntalähteet kannattaa keittää tai vaihtaa.
Herpestulehdus
Jos lapsi kieltäytyy syömästä, syynä voi olla herpesviruksen aiheuttama suutulehdus. Suussa todetaan tällöin kivuliaita rakkuloita tai niiden jäänteitä poskien limakalvolla, huulessa ja kielessä tai takanielussa. Rakkulat puhkeavat usein nopeasti ja jättävät jälkeensä tilapäisen limakalvovaurion. Myös ikenet voivat olla turvonneet ja vuotaa verta, jolloin kyse on ientulehduksesta. Herpessuutulehdukseen liittyy usein kova kuume, pahoinvointi ja päänsärky, jotka normaalisti kestävät 4–10 päivää. Herpessuutulehdus paranee itsestään eikä viruslääkkeistä ole juuri apua.
Herpesstomatiitissa suu on usein niin kipeä, että syömisestä ei tahdo tulla mitään. Tällöin lapselle on hyvä antaa tulehduskipulääkettä. Myös kylmät juomat tai esimerkiksi jäätelö voivat helpottaa. Mikäli lapsi ei suostu lainkaan syömään tai juomaan ja lapsi väsähtää, on syytä hakeutua hoitoon. Herpessuutulehdus ei aiheuta jälkitauteja. Virus jää kuitenkin elimistöön asumaan ja voi myöhemmin aiheuttaa huuliherpestä eli yskänrokkoepisodeja. Oireet ovat ensimmäisellä kerralla rajut, mutta seuraavien tulehdusten yhteydessä lievemmät.
Muita suutulehduksia
Joiltakin lapsilta saattaa silloin tällöin löytyä suusta muutama kivulias limakalvorikkouma, jotka eivät ole herpesviruksen aiheuttamia, vaan limakalvon haavaumia eli aftoja. Potilaat ovat kuumeettomia eikä suussa ole rakkuloita kuten herpeksessä. Hyvää hoitoa ei ole ja aftat häviävät itsestään. Aftojen syntymekanismi on edelleen tuntematon, mutta kiusallisuudestaan huolimatta ne eivät aiheuta jälkiseuraamuksia. Ne saattavat kuitenkin uusia.
Syksyisin esiintyy usein enterorokkoa eli enterovirusten aiheuttamaa kuumetautia, johon liittyy rakkuloita käsissä ja jaloissa sekä suun limakalvoilla. Enterorokkoon liittyvä suutulehdus on useimmiten melko lievä, eikä juominen ja syöminen ole niin kivuliasta kuin herpestulehduksessa.
Enterorokkoon liittyvä suutulehdus paranee itsestään muutamassa päivässä. Joskus enteroviruskannat aiheuttavat voimakasta suutulehdusta, jota kutsutaan herpangiinaksi. Siinä kivuliaat rakkulat ja niiden kraatterit ilmaantuvat erityisesti suun takaosaan. Myös vesirokossa on usein todettavissa rakkuloita kielessä ja muualla suun limakalvoilla, mikä voi haitata pienillä lapsilla syömistä. Teineillä tavallisessa EB-viruksen aiheuttamassa mononukleoosissa voidaan niin ikään todeta nielutulehduksen ohella suutulehdusta, joka paranee itsestään.
Kirjallisuutta
- Helminen M. Lapsen suutulehdus (stomatiitti). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.3.2024.
- Salo T, Siponen M. Suun limakalvon virussairaudet. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 28.4.2023.
