Nenäverenvuodon mekanismi ja syyt

Nenäverenvuoto on peräisin nenän limakalvon verisuonista. Vuotokohta voi olla joko laaja-alainen verestys limakalvolla tai yksittäinen verisuoni, joka on syystä tai toisesta revennyt. Riippumatta perussyystä lopullinen vuodon alullepanija on yleensä jokin mekaaninen tekijä: niistäminen, aivastus, nenän kaivaminen, saunominen tai vaikkapa nenään kohdistunut isku. Yleisin vuotava alue on nenän väliseinän etuosa, mutta vuoto voi olla peräisin nenän muistakin osista.

Tavallinen vuodon syy on limakalvon heikentyminen kuivumisen tai tulehduksen (esimerkiksi flunssan) yhteydessä. Vuodolle voivat herkistää myös veren hyytymistä estävät lääkeaineet, erityisesti asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet sekä varfariini. Samoin korkea ikä ja verisuonten kalkkiutuminen voivat altistaa limakalvon alla olevan verisuonen katkeamiselle. Myös joissakin yleissairauksissa nenän limakalvo voi olla vuotoherkkä. Vastoin yleistä käsitystä kohonnut verenpaine ei ole suoranainen syy nenäverenvuotoon, joskin verenpaineen heikentämät verisuonet saattavat vuotaa tavallista herkemmin.

Nenäverenvuodon ensiapu

Kaikissa tapauksissa nenäverenvuodon ensiapu on yksinkertainen. Nenä tyhjennetään niistämällä, ja vuotava sierain puristetaan umpeen painamalla nenän sivua väliseinää vasten vähintään 15 minuuttia yhtämittaisesti. Potilas istuu etukumarassa asennossa, millä estetään veren valuminen nieluun. Vuodon tyrehtymistä voidaan edistää asettamalla jääpussi tai jotain muuta kylmää niskaan tai otsalle tahi imeskelemällä jääpalaa. Jos verenvuoto ei lakkaa 15 minuutin aikana, on syytä lähteä lääkäriin. Potilas kuljetetaan istuvassa asennossa.

Nenäverenvuodon hoito lääkärissä

Vuodon määrästä ja vuotokohdasta riippuen lääkäri tyrehdyttää vuodon asettamalla joko sideharson tai gelatiinitamponin tukkimaan vuodon ja koko vuodonpuoleisen nenäkäytävän. Paikallinen vuotokohta voidaan hyydyttää (”polttaa”) laapiksella eli hopeanitraatilla. Molemmissa tapauksissa nenä tyhjennetään verestä ja puudutetaan ennen toimenpiteitä. Harvinaisissa hankalammissa tapauksissa potilas voidaan joutua lähettämään erikoislääkärille vaativampia toimenpiteitä varten.

Nenäverenvuodon jälkihoito

Sideharsotamponia on syytä pitää nenässä 1–3 vuorokautta, minkä jälkeen se poistetaan vähitellen sitä mukaa kuin se on vedettävissä ilman suurta vastusta. Jos vastusta ilmenee, tamponi katkaistaan ja poistamista jatketaan seuraavana päivänä. Vuotokohdan hyydyttäminen lapiksella ei vaadi jälkihoitoa, mutta potilaan on syytä varoa 2–3 päivän ajan ponnisteluja, aivastamista ja hyvin lämpimien ruokien ja juomien nauttimista. Gelatiinitamponi liukenee tai poistuu itsestään eikä vaadi jälkihoitoa.

Nenäverenvuodon ehkäisy

Ennaltaehkäisy riippuu vuodon syystä. Herkästi nenäverenvuotoja saavan tulee välttää nenän kaivamista, voimakasta niistämistä ja kuumia suihkuja. Jos vuoto toistuu kovan rasituksen tai voimakkaasti maustettujen ruokien yhteydessä, näitä tulee välttää. Kuivia ja vuotoherkkiä limakalvoja voi hoitaa A-vitamiinitipoilla. Jos vuoto aiheutuu lääkeaineista, lääkärin kanssa tulee neuvotella, voidaanko niitä vähentää tai vaihtaa. Tulehduskipulääkkeiden, erityisesti aspiriinin, käyttöä kannattaa välttää. Vuotoa edesauttava perussairaus, esimerkiksi verenpainetauti, tulee hoitaa. Joissakin tapauksissa on mahdollista löytää toistuvien vuotojen syyksi limakalvon verisuoni, jonka hyydyttäminen lopettaa vuodot.

Jos kuiva huoneilma aiheuttaa nenän limakalvojen kuivumista ja nenäverenvuotoja, makuuhuoneen ilmankostutuksesta on apua.