Rengasgranulooma on melko yleinen ihotauti. Sen nimi johtuu ihomuutosten pyöreästä muodosta ja mikroskoopilla todettavasta tietynlaisesta (granulomatoottisesta) tulehdusreaktiosta. Rengasgranuloomaa esiintyy kaikenikäisillä. Useimmin sitä esiintyy kuitenkin lapsilla ja nuorilla aikuisilla ja enemmän tytöillä ja naisilla. Taudin syytä ei tunneta, mutta joskus se liittyy muuhun perussairauteen, kuten tyypin 1 diabetekseen. Rengasgranulooma voi myös kehittyä esimerkiksi hyönteisen pistokohtaan tai muun paikallisen ihoreaktion seurauksena. Taipumus rengasgranuloomaan on osittain perinnöllinen.
Rengasgranulooma voidaan jakaa useaan tautimuotoon. Selvästi yleisin on paikallinen muoto, joka tarkoittaa yhtä tai muutamaa vierekkäistä ihomuutosta. Harvinaisempia tautimuotoja ovat yleistynyt rengasgranulooma ja ihonalainen rengasgranulooma. Tauti on vaaraton, ja oireet häviävät usein itsestään parin vuoden kuluessa.
Rengasgranulooman oireet
Paikallisen rengasgranulooman tyypillisiä paikkoja ovat kädenselät, sormien selkäpuolet, nilkat ja jalkapöydät. Joskus rengasgranulooma voi olla myös muualla raajoissa tai vartalolla.
Rengasgranulooma alkaa pieninä, ihonvärisinä kyhmyinä (kuva ), jotka muutaman kuukauden kuluessa muuttuvat rengasmaiseksi läiskäksi. Läiskän keskellä iho voi olla lähes normaalin näköistä, ja renkaan läpimitta vaihtelee noin puolesta senttimetristä viiteen senttimetriin (kuva ja kuva ). Läiskät ovat yleensä oireettomia.
Rengasgranulooma rystysissä. Rengasgranulooma eli granuloma annulare esiintyy usein kädenselässä. Aluksi iholla näkyy pieniä kyhmyjä, jotka kasvaessaan muuttuvat rengasmaisiksi.
Rengasgranulooma nilkassa. Nilkassa sijaitseva rengasmainen ihomuutos, joka kasvaa hiljalleen.
Rengasgranulooma kädenselässä. Laaja rengasgranulooma kädenselässä. Ihomuutos laajenee hiljalleen ja samalla tasoittuu keskeltä. Tauti on vaaraton ja häviää usein parin vuoden kuluessa itsekseen.
Yleistynyttä tautimuotoa esiintyy pääosin aikuisilla. Siinä nähdään lukuisia pieniä kyhmyjä ja renkaita sekä raajoissa että vartalolla. Ihonalaisen rengasgranulooman kiinteitä, kivuttomia kyhmyjä esiintyy pääosin lapsilla raajojen alueella.
Paikallinen rengasgranulooma häviää puolella potilaista itsestään kahden vuoden kuluessa, mutta uusiutuu noin 40 %:lla. Myös ihonalainen rengasgranulooma paranee usein itsestään, mutta voi uusiutua. Yleistynyt tautimuoto on yleensä pitkäkestoinen.
Rengasgranulooman toteaminen
Paikallisen rengasgranulooman diagnoosiin riittää usein tyypillinen kliininen taudinkuva. Koepala voi kuitenkin olla tarpeen diagnoosin varmistamiseksi, etenkin yleistyneessä ja ihonalaisessa taudissa. Mikroskooppitutkimuksessa todetaan ihon sidekudoksen hajoamista ja kookkaiden solujen muodostamia rykelmiä, granuloomia. Taustalla mahdollisesti olevia perustauteja selvitellään tarpeen mukaan verikokeilla.
Rengasgranulooman itsehoito
Rengasgranuloomat häviävät usein itsekseen muutamassa vuodessa.
Milloin lääkäriin?
Diagnoosin varmistamiseen tarvitaan yleensä lääkäriä. Jos rengasgranuloomat eivät ole hävinneet parin vuoden kuluessa, jos niitä tulee jatkuvasti lisää tai jos ne ovat kosmeettisesti haittaavissa kohdissa, on syytä keskustella hoidosta ihotautilääkärin kanssa.
Paikallisia granuloomia voidaan tarvittaessa hoitaa muun muassa vahvalla kortisonivoiteella tai paikallisella kortisoniruiskeella, takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoiteella tai ihon jäädytyshoidolla (kryohoito). Yleistynyttä muotoa voidaan hoitaa muun muassa ultaviolettivalohoidolla ja tietyillä sisäisillä lääkkeillä.
Rengasgranulooman ehkäisy
Ei tunneta keinoja, joilla tautia voisi ehkäistä.
Kirjallisuutta
- Joshi TP, Duvic M. Granuloma annulare: An updated review of epidemiology, pathogenesis, and treatment options. Am J Clin Dermatol 2022;23(1):37–50.
- Ghadially R. Granuloma annulare. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 15.10.2020.
