Yleistä
Fytofotodermatiitti on eräiden kasvien sisältämien kemikaalien (psoraleenien) ja ultraviolettisäteilyn (UV) yhdessä aiheuttama ihoreaktio. Se on toksinen reaktio ja tulee kaikille, jotka saavat psoraleeneja sisältävien kasvien nestettä iholleen ja altistuvat sitten auringonvalolle.
Psoraleeneja sisältäviä kasveja, joille voi altistua Suomessa, ovat putkikasvit kuten jättiläisukonputki ja väinönputki, mooseksenpalavapensas (ks. kuva ), tuoksuruuta, sitrukset ja selleri.
Fytofotodermatiitin oireet
Jos psoraleeneja sisältävä kasvi rikkoutuu esimerkiksi käsitellessä tai ruohoa leikatessa ja pääsee koskettamaan paljasta ihoa, siitä imeytyy parissa minuutissa psoraleeneja ihoon. Aurinkoaltistus saman päivän kuluessa käynnistää fototoksisen reaktion. Iho alkaa punoittaa juosteittain jo saman päivän iltana tai viimeistään seuraavana päivinä, ja reaktio voimistuu seuraavan 1-2 päivän aikana (ks. kuva ). Punoittaviin juosteisiin kehittyy usein rakkuloita. Oireet paranevat 3–4 viikossa, mutta jättävät usein jälkeensä tumman pigmentin.
Fytofotodermatiitin toteaminen
Fytofotodermatiitti on helppo todeta, jos vain osaa yhdistää iho-oireet kasvien käsittelyyn.
Fytofotodermatiitin itsehoito
Hydrokortisonivoide ja kosteat kääreet riittävät yleensä fytofotodermatiitin hoitoon. Tärkeintä on todeta ihoreaktion aiheuttaja ja varoa sitä jatkossa.
Milloin lääkäriin?
Laaja, äkillinen rakkulakylvö on hyvä näyttää lääkärille, etenkin jos sen aiheuttaja on epäselvä.
Fytofotodermatiitin ehkäisy
Fytofotodermatiitti on ehkäistävissä suojautumalla psoraleeneja sisältäviltä kasveilta. Nämä kasvit voi olla viisasta hävittää kotipuutarhasta.
Kirjallisuutta
- Hannuksela M. Kasvien aiheuttamat ihokosketusreaktiot. Duodecim 2009;125(13):1398–406.
- Baugh WP. Phytophotodermatitis. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 4.11.2021.