Yleistä

Munasarjakasvaimia esiintyy kaikenikäisillä naisilla. Niistä 85 % on hyvänlaatuisia. Pahanlaatuisen kasvaimen mahdollisuus lisääntyy iän mukana: yli 50-vuotiailla naisilla lähes puolet munasarjakasvaimista on pahanlaatuisia.

Hedelmällisessä iässä munasarjaan voi helposti kehittyä ns. toiminnallisia kystia (nesterakkuloita), jotka häviävät itsestään. Näitä kystia todetaan noin 5–10 %:lla naisista, monesti sattumalta gynekologisen kaikututkimuksen yhteydessä. Toiminnallinen kysta kehittyy munarakkulasta, joka ei puhkeakaan vaan kerää nestettä ja kasvaa jopa 5–6 cm:n kokoiseksi, ennen kuin se yleensä seuraavan kuukautiskierron aikana häviää. Vastaavalla tavalla keltarauhanen ei aina surkastu kuukautisten alkaessa, vaan siitä voi muodostua kysta. Toiminnallisille kystille ei tarvitse tehdä mitään, ja ne on syytä erottaa varsinaisista kasvaimista.

Munasarjakasvaimen oireet

Valtaosa munasarjakasvaimista on ainakin alkuvaiheessa oireettomia. Jotkut tuottavat naishormoneja, jolloin oireena voi olla vuotohäiriöitä. Oireet yleensä ilmaantuvat kasvaimen suurentuessa, jolloin se aiheuttaa kipua, turvotusta ja painontunnetta. Kasvain voi myös painaa virtsarakkoa tai suolistoa.

Joskus kysta voi puhjeta ja aiheuttaa vuodon vatsaonteloon. Kysta voi myös kiertyä ja aiheuttaa kudoksessa hapenpuutetta; kiertymä aiheuttaa äkillisen ja voimakkaan kivun. Näissä tilanteissa kipu alkaa äkillisesti ja on voimakas, Mikäli kysta vuotaa vatsaonteloon, voi esiintyä hartiapistosta, huimausta ja pahoinvointia.

Munasarjakasvainten tutkiminen

Mikäli oireiden perusteella on aihetta epäillä munasarjakasvainta, on huolellinen gynekologinen tutkimus tärkeä. Tarkemmin munasarjojen tilanne selvitetään emättimen kautta suoritettavan ultraäänitutkimuksen avulla. Kookas munasarjakasvain voi löytyä vatsan päältä tehdyssä ultraäänitutkimuksessa. Tutkimuksessa mitataan munasarjan koko ja tarkastellaan munasarjan rakenne. Munasarjan muutokset voidaan ultraäänikuvauksen perusteella luokitella kystisiksi, kiinteiksi tai sekakaikuisiksi. Viimeksi mainitut ovat kasvaimia, joissa on sekä kiinteitä että nestesisältöisiä alueita.

Toiminnallinen kysta on tyypillisesti yksilokeroinen ja sileäseinäinen ja sisältää nestettä (kaikututkimuksessa se näkyy tasaisena tummuutena). Tällainen kysta voi olla kooltaan jopa 5 cm. Tätä isompi kysta edellyttää seurantasuunnitelmaa erikoissairaanhoidossa. Vaihdevuosien jälkeen havaittu uusi munasarjamuutos edellyttää jatkoselvityksiä erikoissairaanhoidossa.

Kasvaimeen viittaa, jos kystassa on useita väliseinämiä, sen sisällä on sameaa nestettä, kystan seinässä on papillamaista uloketta tai itse muutokseen liittyy kiinteitä osia. Joskus kasvaimen luonnetta arvioidaan ultraäänikuvauksessa verenvirtausmittausten avulla. Erikoissairaanhoidossa verikokeita voidaan joskus käyttää apuna diagnoosia selvitettäessä, mutta niiden avulla ei voida poissulkea pahanlaatuisen kasvaimen mahdollisuutta. Tällainen tutkimus on ns. kasvainmerkkiaineiden määritys. Niistä tavallisin on CA125. Sen pitoisuus voi olla koholla monen muunkin sairauden kohdalla, esimerkkeinä endometrioosi ja erilaiset tulehdukset. Varsinaisten munasarjakasvainten tyyppi vaihtelee; yleisimpiä (90 %) ovat ns. epiteliaaliset kasvaimet, joista käytetään nimeä kystadenooma. Munasarjassa voi olla myös endometrioosiin liittyvä endometriooma eli "suklaakysta".

Munasarjakasvainten hoito

Toiminnallista kystaa ei tarvitse hoitaa, vaan ultraäänikuvauksen avulla suoritettu yksi seurantakäynti riittää. Jos hedelmällisessä iässä olevan naisen yksilokeroinen kysta on kooltaan alle 7 cm eikä 6–12 kk:n seurantakäynnillä ole kasvanut, seurantaa ei tarvita. Muutokset munasarjakystan rakenteessa (väliseinät, ns. papillaarinen kasvu) vaativat jatkoselvityksiä ja usein leikkauksen kystan koosta riippumatta. Vastaavasti vaihdevuosi-ikäisellä naisella jo 3 cm:n kokoinen yksinkertainen kysta vaatii seurantakäynnin viimeistään 6–12 kuukauden kuluttua. Pääsääntönä voidaan pitää, että yksilokeroista, alle 7 cm:n kokoista kystaa, joka seurannassa ei kasva, ei tarvitse leikata.

Päivystysluontoista leikkausta tarvitaan, jos kysta aiheuttaa verenvuodon vatsaonteloon tai voimakkaan kivun kasvaimen kiertymisen (torsion) vuoksi.

Muut munasarjakasvaimet kuin kystat yleensä leikataan, jotta kasvaimen luonne voidaan selvittää. Hyvänlaatuista kasvainta ei voi erottaa munasarjasyövästä ilman leikkauksessa otettavaa kudosnäytettä. Leikkauksen laajuus riippuu kasvaimen tyypistä.

Munasarjakasvainten ehkäisy

Toiminnallisten munasarjakystojen muodostumista voidaan ehkäistä yhdistelmäehkäisypillereillä, koska ne estävät munarakkulan kypsymistä ja pitävät munasarjan "lepotilassa".

Kirjallisuutta

  1. Halonen P, Jakobsson M, Kotaniemi-Talonen L. Hyvänlaatuiset gynekologiset muutokset ja kasvaimet. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 18.7.2022.
  2. Niemi R. Munasarjamuutosten diagnostiikka. Suomen Lääkärilehti 2022;77(5-6):223-226.
  3. Kuivasaari-Pirinen P, Anttila M. Munasarjakystat - tarvitseeko aina leikata tai edes seurata? Duodecim 2011;127(17):1857–63.