Yleistä

Valtaosalla lapsista virusperäiset ylähengitystieinfektiot eli flunssat aiheuttavat liman kertymistä hengitysteihin ja yskää, mutta eivät vaikeuta hengitystä. Noin kolmasosalla pikkulapsista hengitystieinfektio kuitenkin voi laukaista ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen eli obstruktiivisen bronkiitin. Tällöin keuhkoputkiin kertyy runsaasti limaa, limakalvot turpoavat ja keuhkoputkien lihaksisto supistuu. Seurauksena uloshengitys vaikeutuu ja hengitys muuttuu rohisevaksi ja vinkuvaksi. Obstruktiivisen bronkiitin mekanismit ja oireet ovat osin samat kuin astmassa, joten jos tilanne toistuu useasti, kutsutaan sitä infektion laukaisemaksi astmaksi. Alle kuuden kuukauden ikäisillä imeväisillä ilmenee vastaavanlaista, valtaosin RS-viruksen laukaisemaa ilmatiehyttulehdusta eli bronkioliittia, usein talvisin. Obstruktiivisen bronkiitin ja bronkioliitin oirekuva on samankaltainen ja molemmissa lapsen hengitys on vaikeutunut.

Löydökset ja oireet

Ahtauttava keuhkoputkitulehdus ja ilmatiehyttulehdus aiheuttavat keuhkoputkien kaventumista, mikä johtaa uloshengityksen hankaloitumiseen. Tyypillisiä oireita ovat muun muassa seuraavat:

• Puuskittainen tai jatkuva yskä
  • Yskä on usein hakkaavaa tai limaista ja pahenee yöllä sekä makuuasennossa.
• Hengitysvaikeus, joka ilmenee äkillisesti tuntien kuluessa tai kehittyy hitaasti päivien aikana (video Vaikeutunut uloshengitys)
  • Uloshengitysvaihe pitenee ja hengitystiheys lisääntyy. Hengitys voi olla pinnallista, ähkivää ja raskasta.
  • Hengitys rohisee tai vinkuu, hengitystyö lisääntyy, rintakehän ja pallean liikkeet korostuvat, nenän siipien liikkeet näkyvät.
• Ruokahalun vähentyminen, imeväisen syömisvaikeudet
• Fyysisen aktiivisuuden vähentyminen
  • Lapsi voi olla tavallista vaisumpi.
• Hapetuksen huonontuminen, lapsen väsähtäminen ja yleisvoinnin huonontuminen
• Ihon kalpeus, kylmänhikisyys
• Vaihtelevasti nuha, limaisuus, kuume ja muut tavanomaiset ylähengitystieinfektion oireet

Milloin hoitoon?

Lapsi, jonka hengitys on silminnähden vaikeutunutta, tai usean tunnin ajan tiheää ja työlästä, on syytä tuoda heti lääkärin vastaanotolle tai hankalassa tilanteessa suoraan sairaalan päivystyspoliklinikkaan. Alle 3 kuukauden ikäiset imeväiset ja keskosena syntyneet pikkulapset ovat alttiimpia hengitysvaikeuden kehittymiselle ja heidät onkin syytä tuoda herkästi lääkärin arvioon jo lievienkin oireiden ilmetessä. Keuhkoputkitulehduksen aiheuttaman hengitysvaikeuden erottaminen ylähengitystieinfektioperäisestä tukkoisuudesta voi joskus olla kotona haastavaa, minkä vuoksi lääkärin arvio tilanteesta on aiheellinen aina huolen herätessä.

Jos ongelmana on useita viikkoja jatkunut limainen yskä, on syytä tuoda lapsi lääkärin. Syynä saattaa olla lievä ahtauttava bronkiitti, jonka oireet helpottavat avaavalla lääkityksellä.

Ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen hoito

Hoito määräytyy oireiden voimakkuuden mukaan. Vaikeasta hengenahdistuksesta kärsivä lapsi kuuluu sairaalahoitoon. Pienten imeväisten tila voi huonontua melko nopeastikin, ja se vaatii lääkärin arviota ja jatkuvaa seurantaa, minkä vuoksi hoito yleensä keskitetään sairaalaan.

Lievää ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta potevien kohdalla pärjätään usein kotihoidolla. Silloin apuna käytetään sumutteina annettavia avaavia astmalääkkeitä, joita voidaan annostella tarkoitusta varten suunnitellulla maskilla ja tilanjatkeella myös kotona (kuva ). Hoito aloitetaan ja ohjeistetaan huoltajalle lääkärin vastaanotolla.

Pieni lapsi saattaa alkuun vastustella lääkkeen antoa. Sen vuoksi lääkettä ensi kerran annettaessa tulee terveydenhuollon työntekijän näyttää, kuinka lääke saadaan annettua. Lapsen itku ei estä lääkkeen kulkeutumista keuhkoihin, vaikkakin rauhalliseen lääkkeenantotilanteeseen tulee toki pyrkiä.

Lapsen riittävään nesteytykseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä hengitystyön voimistuminen lisää haihtumista keuhkojen kautta ja mahdollinen kuume lisää nestehukkaa entisestään. Kuumetta alentavia lääkkeitä onkin syytä käyttää tarvittaessa. Ylähengitysteihin kertyvää limaisuutta voidaan hieman helpottaa apteekista saatavalla nenään suihkutettavalla keittosuolaliuoksella. Leikki-ikäisillä nenän tukkoisuutta etenkin yöaikaan voi tilapäisesti helpottaa myös limakalvoja supistavilla suihkeilla. Nukkuma-asento pääpuoli kohotettuna on suositeltava (kuva ). Yskänlääkkeistä ei ole todettu olevan apua eikä niiden käyttöä suositella.

Ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen ehkäisy

Ahtauttava keuhkoputkitulehdus uusiutuu usein seuraavien flunssien yhteydessä. Sen vuoksi avaava lääke kannattaa aloittaa heti flunssan ensioireiden ilmaannuttua ja sitä kannattaa käyttää koko flunssan ajan. Näin saadaan hankala hengenahdistusepisodi estettyä. Infektioihin liittyvät hengitysvaikeudet väistyvät suurimmalla osalla ajan myötä, mutta osalle ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta potevista pikkulapsista kehittyy myöhemmin astma. Jos hengitysvaikeuksia esiintyy vielä yli 3-vuotiaana, astman riski on jo noin 50 %. Atooppinen ihottuma ja suvussa esiintyvä astma lisäävät lapsen riskiä sairastua astmaan. Ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen toistuminen 4-vuotiaalla ja sitä vanhemmalla lapsella edellyttää lääkityksen ja seurannan suunnittelua asiaan perehtyneen lääkärin toimesta.