Sekä oma tupakointi että ympäristön tupakansavu aiheuttavat varmuudella keuhkosyöpää ja todennäköisesti monia muita syöpiä, sekä sydänkuolleisuuden lisääntymistä. Tupakansavu on eniten ihmisiä tappava kemikaali.
Tupakasta tulee kahdenlaista savua. Tupakoija itse saa ns. päävirran savun keuhkoihinsa tupakoidessaan. Väliaikoina savuke palaa kytemällä, ja siitä leviää ympäristöön ns. sivuvirran savua. Siinä on alemman palamislämpötilan takia enemmän useita haitta-aineita kuin päävirran savussa. Siksi haittojen riskit ovat merkittäviä savun laimenemisesta huolimatta.
Oma tupakka
Oman tupakoinnin terveysvaikutuksista on runsaasti tietoa mm. Britannian lähes 35 000 lääkärillä tehdystä yli 60 vuotta kestäneestä tutkimuksesta. Tupakka aiheuttaa kuoleman tupakoivista noin joka toiselle, jopa kahdelle kolmesta. Tupakoivat miehet kuolevat keskimäärin 10 vuotta nuorempina kuin ei-tupakoivat. Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että yksittäinen tupakoija voi elää 90 vuotta tai ylikin. Tupakoinnin lopettaminen 50 vuoden iässä puolittaa ylimääräisen vaaran, joten lopettaminen kannattaa aina. Kuolleisuus kaikissa tupakoivien ikäryhmissä varhaisesta keski-iästä alkaen on yli kaksinkertainen vastaavaan tupakoimattomien ikäryhmään verrattuna. Naisista ei ole yhtä pitkäaikaisia ja laajoja tietoja kuin miehistä, mutta ei ole mitään syytä uskoa, että haitta olisi vähäisempi.
Riski riippuu suuresti tupakoinnin kestosta, joten varhainen murrosiässä aloittaminen on erityisen haitallista. Lisäkuolleisuus aiheutuu ennen muuta verenkiertoelimistön taudeista, useista eri syövistä ja hengityselimistön taudeista. Keuhkosyövän riski on suurin, todennäköisyys saada se on keskimäärin 16-kertainen tupakoimattomaan verrattuna. Määrällisesti verenkiertoelimistön sairauksiin kuolee kuitenkin enemmän, koska näihin tauteihin kuolee kaikkiaan ihmisistä paljon suurempi osa.
Äidin tupakointi aiheuttaa keskimäärin 200 g pienemmän syntymäpainon lapselle (150–400 g tupakoinnin määrästä riippuen) ja aiheuttaa noin 15 % ennenaikaisista synnytyksistä. Se saattaa aiheuttaa myös lapselle syöpätauteja. Mainosmiesten tuottama harha on, että kevytsavukkeet olisivat turvallisempia. Näin ei ole, koska tupakoija "korjaa" imutapaa tuottaakseen saman makuelämyksen ja nikotiiniannoksen.
Toisen tupakka
Ympäristön tupakansavu ("passiivinen tupakointi") aiheuttaa olosuhteista riippuen hyvin vaihtelevan altistuksen. Se voi aiheutua ravintolatyöstä tai puolison tupakoinnista. Sen on arvioitu aiheuttavan keskimäärin noin 20 %:n lisäyksen keuhkosyöpäriskiin (eli 1,2-kertainen riski, kun oma tupakointi aiheuttaa 16-kertaisen). WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC on arvioinut vuonna 2004 ympäristön tupakansavun aiheuttavan varmuudella syöpää ihmisille.
Kaikessa tupakan savussa, myös ympäristön tupakansavussa, on ainakin 4 000 kemikaalia ja niistä yli 50 on varmoja, todennäköisiä tai mahdollisia syöpää aiheuttavia aineita. Muiden syöpien kuin keuhkosyövän riskistä on paljon vähäisempi näyttö, mutta ottaen huomioon, mitä tiedetään omasta tupakoinnista, useiden syöpien lisääntynyt riski on todennäköinen. Ympäristön tupakansavun on arvioitu aiheuttavan 1–10 % siitä syöpätodennäköisyydestä, jonka oma tupakointi aiheuttaa. Suomessa sen arvioidaan aiheuttavan vajaat 100 ylimääräistä syöpää vuodessa. Tupakointikielto julkisilla paikoilla vähentänee vuosien mittaan riskiä.
Muita keskeisiä vaikutuksia ovat lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien riski sekä lasten hengityselinsairauksien lisääntyminen. Ylimääräisen sydänkuolleisuuden on arvioitu olevan Suomessa noin 700 ylimääräistä kuolemantapausta vuodessa. Lasten infektiotautien riskin lisääntyminen on osoitettu varsin hyvin. Pääasiassa kyseessä on hengitystie- ja välikorvatulehdusten lisääntyminen, joidenkin tutkimusten mukaan jopa moninkertaiseksi. Myös lasten astman on arveltu lisääntyvän, ja joka tapauksessa tupakansavu lisää astman oireita.
Raskaudenaikaisen altistuksen ympäristön tupakansavulle on myös epäilty aiheuttavan pientä syntymäpainoa ja lisäävän lapsen kehityshäiriöiden riskiä.
